Ulkona alkaa olla kylmä, jopa minä jolla on aina kuuma, joudun käyttämään takkia :D
Jossain päin Suomea on jo ensilumetkin tullu. Oikeastaan rakastan talvea. Sillon mulla ei yleensä oo kuuma ja sitten ku lumet tulee ni ulkona on niin kaunista, varsinkin sillon ku aurinko paistaa. Löysin kivoja talvisia kuvia ja tässä muutama ihana. Joukossa myös yksi kuva joka sai minut ensimmäistä kertaa tänään aidosti hymyilemään :)
Sen lisäksi että ulkona on kylmä, tunnen itseni todella kylmäksi. Ei kiinnostais puhua kenenkään kanssa. Ärsyynnyn melkein kaikesta mitä kaveri sanoo. Viime viikolla peruin lähes kaikki sosiaaliset tapaamiset, tietysti hyvillä tekosyillä. Eilen ei meinannu kiinnostaa lähtee treenaamaan, vaikka loppujen lopuksi sitä mä just tarvitsin.Niinkuin tiesinkin oli joukkueen kanssa hauskaa ja sain taas nauraa. Toi joukkue ja sen kanssa pelaaminen pitää mut elossa.
Jossain päin Suomea on jo ensilumetkin tullu. Oikeastaan rakastan talvea. Sillon mulla ei yleensä oo kuuma ja sitten ku lumet tulee ni ulkona on niin kaunista, varsinkin sillon ku aurinko paistaa. Löysin kivoja talvisia kuvia ja tässä muutama ihana. Joukossa myös yksi kuva joka sai minut ensimmäistä kertaa tänään aidosti hymyilemään :)
Sen lisäksi että ulkona on kylmä, tunnen itseni todella kylmäksi. Ei kiinnostais puhua kenenkään kanssa. Ärsyynnyn melkein kaikesta mitä kaveri sanoo. Viime viikolla peruin lähes kaikki sosiaaliset tapaamiset, tietysti hyvillä tekosyillä. Eilen ei meinannu kiinnostaa lähtee treenaamaan, vaikka loppujen lopuksi sitä mä just tarvitsin.Niinkuin tiesinkin oli joukkueen kanssa hauskaa ja sain taas nauraa. Toi joukkue ja sen kanssa pelaaminen pitää mut elossa.
On vaan sellanen olo että mikää ei kiinnostais. Kouluun pitäis keskittyy kun ois kursseja suoritettavana. Ei vaan jaksa eikä kiinnosta, ei pysty. Ahdistus alkaa taas nousta pintaan. Koulu, miten mä muka selviydyn siitä. En uskokaan että selviydyn. Äikän kirjotukset kummittelee tulevaisuudessa, enhän mä selviä siitä kun en saa mitään tekstiä tehtyä edes nyt kursseilla joilla sitä harjotellaan. Oon onnistunu välttelee näitä esseitä jo pari vuotta. Oon onnistunu saamaan kunnon lukon siihen. Mitään ei tule paperille kun tiedän että joku sen lukee ja arvostelee. Se on pelottavaa, joku arvostelee mun kirjottaman tekstin ja tietää kuka olen ja näkee kaikki virheeni. Yritän olla virheetön, täydellinen. Sehän ei ole mahdollista, miksi siis pyrin siihen. En tiedä.
En tajuu, miks oon koko ajan hirveen väsyny vaikka nukkuisin tarvittavat 9-10 tuntia. Tosin heräilenhän mä vieläkin useita kertoja ja nukahan vain lääkkeillä. Ehkä siihen tulee joskus muutos, ehkä tai sitten ei. Näyttää vähän siltä et seuraava kuukausi näyttää mihin suuntaan jatkossa mennään. Mä veikkaisin että suunta on alaspäin ja kovaa. Koska en vaan jaksa tätä, liikaa tekemistä suhteessa jaksamiseen.
Nyt oottelen niitä kauniita talvimaisemia ja katon miten mielialat vaihtelee.
Pian on jo joulu, pienenä odotin sitä paljon enemmän. Haikeena muistelen lapsuutta, jolloin oli kaikki paremmin..
Mä odotan lumientuloa tosi paljon, saa vähän valoa taas enemmän.
VastaaPoistaIhania kuvia tässä postauksessa!
Ja vielä tohon väsymykseen: syötkö D-vitamiinia tai onkohan sulla ehkä raudanpuutos? Ne helposti aiheuttaa väsymystä. Tsemppiä sulle ja haleja! :)
kiitos :) syön kyllä D-vitamiinia että siitä ei pitäisi johtua, raudanpuutoksesta en osaa sanoa. ainakaan mulle ei oo sanottu että arvoissa olis jotain vikaa, mutta eihän sitä voi tietää.nyt oon vielä väsyneempi ku lopetin lääkkeen jolla nukahin.
VastaaPoista